Ville Lång

Kun tilaisuus avautui muuttaa Ranskaan, maahan jossa minä ja vaimoni olimme käyneet aiemmin vain satunnaisia reissuja ja jonka kieltä emme kumpikaan taitaneet, emme epäröineet tarttua siihen. Toki kävimme läpi jonkinlaisen muodollisen "onko tämä järkevää" - keskustelun ja pohdimme eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia mutta syvällä sisälläni tiesin heti että emme jättäisi tilaisuutta käyttämättä.  Emmekä jättäneet. Olemme nyt asuneet muutaman kuukauden Ranskassa ja kirjoittelen postausta parhaillani istuen lempipaikallani ruokasalin,  salle à mangerin , puutuolilla katsellen ranskalaisen parvekkeemme avonnaisista ovista avautuvaa maisemaa naapuritalojen kattojen ylle. Asuntoa etsiessä oli ehdotonta, että saamme mahdollisimman pariisilaisen kokemuksen, ja että pääsisimme asumaan vanhassa Hausmann-tyylisessä talossa. Löysimmekin todella ihanan kodin Suur-Pariisin alueelta, hieman Pariisin keskustan ulkopuolelta, mutta todella läheltä ja hyvien kulkuyhteyksien päästä. Asu

Terve,  Päätin aloittaa nyt kirjoittaa blogia toivoen, että sitä kautta saan ammennettua asioita, jotka askarruttavat ja mietityttävät paperille. Olen entinen sulkapalloammattilainen. Pelasin peliä yli kymmenen vuotta ammatikseni. Nyt olen ollut niin sanotusti ”eläkkeellä” tarkoittaen että olen toiminut koti-isänä nyt jo 2-vuotiaalle tyttärellemme Alessialle. Asumme tällä hetkellä Pariisin liepeillä ja eläkepäiväni alkavat olla piakkoin ohi aloittaessani valmentamisen Aulnay Sous Bois seurassa.  Tulen kirjoittelemaan blogissa monenmoisista asioista. Jo hetken Ranskassa asuneena uskon että pystyn avarimmin silmin analysoimaan ja pohtimaan elämäni kulkuun vaikuttaneita asioita ja jakamaan kiinnostuksen kohteita. Menneitä urani varrelta (toimien terapeuttisena prosessina itselleni) , tulevia suunnitelmiani, urheilua yleisellä tasolla kuin myös palasia intohimoistani kuten viineistä, kelloista ja matkailusta.  Loppu on usein myös alku. Ensimmäinen post